Käytännön ratkaisuja, vinkkejä ja apua koronatilanteessa etujemme käyttäjille, työnantajille ja palveluntarjoajille. Käy katsomassa täältä!

Työ elämässä

Tauota ja palaudu, etänä ja toimistolla

Millaisia pieniä asioita voisimme tehdä arjessamme, jotka parantaisivat jaksamistamme työssä ja vapaalla? Kuinka tauotamme työtä ja tehostamme sen tekoa niin toimistolla kuin etänäkin työskennellessä? Keväällä 2019 toteuttamassamme Työssä elämisen tutkimuksessa korostui toive työstä palautumisesta jo työpäivän aikana. Samaiseen tutkimukseen vastanneista 46% koki työasioiden pyörimisen päässä vapaa-ajalla kuormittavaksi.

Oman työn johtaminen ja aikatauluttaminen korostuu erityisesti silloin, kun työ ei enää ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Itselleni erityisesti etäpäivien haasteena on taukojen pitäminen; kotona hommiin uppoutuu ja keskittyminen on helpompaa, mutta tällöin myös taukoja tulee pidettyä vähemmän ja esimerkiksi lounas saattaa hyvinkin venyä tai aamupala unohtua. Toimistolla ollessani työtä tulee taas rytmitettyä paremmin: palaverit ja teehetket tauottavat intensiivisempää työntekoa ja lounaalle tulee lähdettyä työkavereiden kanssa. Kotona myös työstä irrottautuminen tuntuu joskus vaikealta. Jos se läppäri nyt kerta on jäänyt tuohon päälle niin kai sitä voi nopeasti sähköpostit kurkata, vaikka työt onkin tältä päivältä jo tehty. Silti kaipaan etätöiden antamaa rauhaa ja tehostunutta keskittymistä.

Työn ja muun elämän rajan hälvetessä emme enää mene töihin suorittamaan sarjaa tehtäviä, jonka jälkeen palaamme takaisin ”oikeaan” elämäämme.

Viime aikoina olen yrittänyt ottaa työn rytmittämisen paremmin haltuun sekä toimistolla että etätöissä. Joskus toimistolla menen pitämään taukoa omiin oloihini ja pistän podcastin hetkeksi korville. Kotona työskennellessäni otan joogamattoni esiin ja teen vaikka vain yhden restoratiivisen jooga-asanan työnteon lomassa kootakseni ajatuksiani. En ole joutunut näkemään juurikaan vaivaa näiden pienten hetkien toteuttamiseksi. Ehkä sinäkin voisit tehostaa työntekoasi ja jaksaa paremmin ihan pienillä ja arkisilla hyvinvointiasi tukevilla asioilla? Tässä muutama tärppi:

1. Ajattele ajattelemista
Meditaation ja erilaisten mindfulness-harjoitusten vaikutuksista hyvinvoinnillemme on puhuttu jo pitkään. Pitkäjänteinen meditaatio vähentää tutkitusti stressiä ja alentaa verenpainetta, sekä edistää luovuutta ja parantaa muistia (Hussain & Bushan 2010). Yksinkertaisuudessaan meditaatiossa on kyse tietoisesta ajatusten tarkkailusta, mutta tarjolla on hurumykky erilaisia meditaatiosovelluksia, ohjevideoita sekä blogeja, joiden avulla pääset alkuun!

2. Muista hengittää
Tuoreimmissa tutkimuksissa hengitystavalla todetaan olevan vaikutusta stressinhallintaan, muistiin ja jopa oppimiseen. Erilaisia hyödyllisiä hengitystekniikoita ovat muun muassa vuorosierain- ja palleahengitys. Jo pelkkä tietoinen syvään hengittely tekee ihmeitä! (Vasama 2020) Me kaikki kuitenkin hengitämme, joten sen tekeminen tietoisesti ei vaadi paljoa. Voit ottaa tavoitteeksi vaikkapa tietoisen hengittelyn matkatessasi aamulla töihin, tai palaverien välissä edes parin hengityskierroksen verran sulkea silmät ja hetken keskittyä vain hengityksesi ääneen – sekin rauhoittaa! Voit myös yhdistää hengittelyn rentouttavaan meditaatiohetkeen.

3. Pötyä pöytään
Kaikkihan me tiedämme, että syödessämme monipuolisesti, voimme parhaiten. Kiireisinä työviikkoina tai palaverin täyttäminä päivinä niinkin itsestäänselvä asia, kuin lounastauko tai terveellinen ateria ei välttämättä noin vain järjesty. Miten sitä voikaan unohtaa syödä? Lounasta ei kuitenkaan kannata skipata, sillä monissa tutkimuksissa epäsäännöllinen ruokailurytmi on yhdistetty esimerkiksi kardiometabolisen terveyden heikkenemiseen. (Pot, Hardy & Stephen 2014.)

4. Itsensä mittaaminen on trendikästä
Eikä ainoastaan trendikästä, vaan myös aika fiksua! On olemassa hirveästi erilaisia teknologisia ratkaisuja, joiden avulla voimme tarkastella esimerkiksi unemme laatua. Kun voimme seurata vointiamme konkreettisen mittaamisen avulla, on myös todennäköisempää, että toimimme tämän tiedon pohjalta ja kiinnitämme paremmin huomiota esimerkiksi unen saantiimme. Tällaiset työkalut voivat auttaa meitä hidastamaan silloin, kun kehomme kertoo, että se oikeasti on tarpeen.

5. Puhelin kiinni
Minulla on puhelimessani Slack-pikaviestisovellus, jota käytämme työasioista viestimiseen. Ihan itse olen sen siihen puhelimeen ladannut ja avaan sovelluksen aivan liian usein vapaallakin. Minun ja sinun ei aina tarvitse olla tavoitettavissa. Kuinka usein sorrummekaan selaamaan sähköpostia viikonloppuisin tai vastaamaan puhelimeen lomapäivänä? Asetetaan itsellemme ja työllemme sopivat rajat: jos työskentelet iltaisin, varmista, että otat aikaa itsellesi aamupäivällä ja toisin päin.

Vastuu ja vapaus oman työn johtamiseen

Työn ja muun elämän rajan hälvetessä emme enää mene töihin suorittamaan sarjaa tehtäviä, jonka jälkeen palaamme takaisin ”oikeaan” elämäämme. Työ- ja vapaa-ajan välinen raja hälvenee entisestään etätöissä, kun saman pöydän ääressä paahdetaan läppärillä ja vietetään laatuaikaa perheen parissa. Erityisesti etätöistä irtautuminen saattaakin olla haastavaa. Toimistolla työskennellessä työajan ja vapaa-ajan välille saattaa olla helpompaa asettaa rajat, mutta kotoa käsin hommia tehdessä työ lipsuu helposti myös vapaan puolelle. Tämähän ei välttämättä haittaa ollenkaan, kunhan tässä tapauksessa myös vapaa lipsuu työn puolelle samassa suhteessa. Työnteon tapojen lisääntyessä omaa työtä tulee johtaa varmalla otteella siten, että työt saadaan tehtyä, mutta myöskään omasta hyvinvoinnista ei tingitä.

Ajan ottaminen vain itselleen voi tuntua joskus hankalalta, mutta omaan hyvinvointiin sijoitettu aika maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Pienillä arkisilla teoilla voimme löytää myös työnteon keskeltä niitä hetkiä, jotka tukevat palautumistamme.

Kia Karvetti
Brand Communications and Content Producer

Lähteet:

Hussain, D. & Bhushan, B. 2010. Psychology of Meditation and Health: Present Status and Future Directions. International Journal of Psychology and Psychological Therapy 10:3, 439-451.

Pot, G. K.; Hardy, R. & Stephen, A. M. 2014. Irregular consumption of energy intake in meals is associated with a higher cardio-metabolic risk in adults of a British birth cohort. International Journal of Obesity 38:12, 1518–1524.

Vasama, T. 2020. Hengitystapa muokkaa jopa muistiamme ja voi lievittää stressiä, unettomuutta ja kipua – Uudet tutkimukset paljastavat yllättäviä vaikutuksia. HS Tiede, 10.2.2020. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006399984.html.