Aloite koronasta kärsineiden palvelualojen tukemiseksi suomalaisille jaettavan hyvinvointirahan muodossa

Ravintola-ala, kulttuuri- ja tapahtuma-ala sekä liikunta-ala ovat olleet koronarajoitusten ja
-sulkujen kärsijöitä. Työsuhde-etuja tarjoava Smartum ehdottaa yhdessä palvelualojen keskeisten toimijoiden kanssa, että yhtenä tukimuotona valtio tarjoaisi jokaiselle suomalaiselle hyvinvointirahan, jota voisi käyttää näiden alojen palveluihin, kun rajoitukset ovat poistuneet. Näin jaettava tuki palvelisi kahta tarkoitusta edistäen sekä suomalaisten hyvinvointia että yritysten selviytymistä ulos koronakriisistä.

Vuodet 2020 ja 2021 olivat erittäin haastavia suomalaisille palvelualan toimijoille, eikä vuosi 2022 näytä toistaiseksi sen valoisammalta. Niin yrittäjät kuin työntekijät ovat joutuneet selviytymään muuttuvien koronarajoitusten keskellä, ja tulevaisuutta on ollut mahdotonta ennustaa.

Suomalainen työsuhde-etuja tarjoava Smartum ehdottaa yhdessä palvelualojen keskeisten toimijoiden kanssa, että yhtenä tukimuotona valtio tarjoaisi jokaiselle suomalaiselle esimerkiksi 50 euron hyvinvointirahan, jota ihmiset voisivat käyttää ravintola-alan, kulttuuri- ja tapahtuma-alan sekä liikunta-alan palveluihin, kun rajoitukset ovat poistuneet.

Kysyntää lisäämällä vaikutetaan eri alojen elpymiseen ja työllisyyteen

Eri alojen keskeiset toimijat näkevät hyvinvointirahan erinomaisena ideana, jolla paitsi tuetaan palvelujen kysyntää ja vaikutetaan eri alojen elpymiseen ja työllisyyteen, samalla lisätään jokaisen suomalaisen hyvinvointia.

”Nyt on tärkeää tukea kysyntää. Palvelu- ja kulttuurialojen elpymisellä on suuri merkitys työllisyyden kannalta. Palveluihin panostaminen myös monipuolistaa Suomen elinkeinorakennetta”, toteaa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

Huhtikuussa 2021 KULTA ry teetti riippumattomalla asiantuntijalla selvityksen, jossa tutkittiin mm. kulttuurisetelin laajaa myöntämistä kansallisella tasolla. Selvityksen mukaan Suomen julkisella sektorilla on kansainvälisessä vertailussa poikkeukselliset edellytykset tukea kulttuurialan kysyntää.

”Kehittynyt kulttuurisetelijärjestelmä on helppo, institutionaalisesti täysin yhteensopiva sekä tarkasti kohdentuva keino, jolla kulttuurialan kysyntää voidaan tukea pandemian jälkimainingeissa. Laajasti jaettava kulttuuriseteli on myös oikeudenmukainen ja yksilölähtöinen tapa tukea kulttuuripalvelujen saatavuutta sekä turvata kansalaisten oikeuksia kulttuuriin”, tutkija Leevi Saari toteaa selvityksessä.

Panostukset hyvinvointiin ovat investointi tulevaan

”Ruokaravintolat ja niiden työntekijät ovat kärsineet pahasti rajoituksista ja etätyösuosituksista. Moni työntekijä on ollut enemmän tai vähemmän etätöissä kohta jo kaksi vuotta. Sen sijaan, että he olisivat nauttineet henkilöstöravintoloiden ja muiden ravintoloiden monipuolisia ja terveellisiä aterioita, moni on syönyt kotona vähemmän terveellistä ruokaa. Tällä tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia myös kansanterveyteen”, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

”Urheilu- ja liikuntatoimijat tekevät erinomaista työtä ihmisten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja oireiden ennaltaehkäisemiseksi, jotka ovat elintärkeitä juurikin tässä haastavassa maailmantilanteessa. Siksi panostukset urheiluun ja liikuntaan eivät ole vain niiden tukemista vaan ennen kaikkea investointi, jolla on korkea ROI yhteiskunnalle”, pohtii HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.

”Monien liikunta-alan toimijoiden toimintaedellytykset ovat olleet korona-aikana vaakalaudalla, ja tulevaisuus näyttää edelleen epäselvältä. Suomalaisille jaettava hyvinvointiraha toisi ehdottomasti valoa tunnelin päähän ja kannustaisi ihmisiä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Liikkumattomuuden vuosikulut Suomessa ovat 3–7 miljardia. On kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti järkevämpää huoltaa ajoissa terveyttä kun hoitaa sairautta. Satsaus hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti”, arvioi Kuntokeskus Liikun toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi.

Hyvinvointirahan tarjoamiseen on ratkaisu

”Suomalaisilla on kova tarve edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan, irrottautua hetkeksi omasta arjestaan ja kokea uusia asioita. Eikö olisi kaikkien etu, että osa tuesta kohdennettaisiin siten, että samalla edistettäisiin ennaltaehkäisevästi suomalaisten hyvinvointia?”, kysyy Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh.

”Me pystymme tarjoamaan niin verkoston kuin maksuratkaisun tämän tyyppiselle hyvinvointirahalle, sillä verkostoomme kuuluu yli 28 000 palveluntarjoajaa ympäri Suomen ja uusien palveluntarjoajien lisääminen verkostoomme on helppoa”, Lindh jatkaa.

Aloitteen allekirjoittajat:

Smartum Oy / Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry / Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry / Tapahtumateollisuus ry / Helsingin Kaupunginteatteri / Aki Riihilahti / Kuntokeskus Liikku

Lisätiedot:

Kristiina Lindh, 050 440 0308, kristiina.lindh@smartum.fi
Rosa Meriläinen, 050 432 6679, rosa.merilainen@kulttuurijataide.fi
Timo Lappi, 040 734 5549, timo.lappi@mara.fi
Johanna Riihijärvi, 040 7454131, johanna.riihijarvi@liikku.fi

Lähteet:
https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/05/Kulttuurin-puolesta-selvitys-1.pdf

Smartum on suomalainen perheyritys, joka on tarjonnut verotuettuja työsuhde-etuja ja vaikuttanut suomalaisen työelämän inhimillistymiseen jo vuodesta 1995 lähtien. Yli 13 000 työnantaja-asiakasta tarjoaa henkilöstölleen Smartumin etuja, joiden piirissä on lähes 700 000 työntekijää. Smartumin valtakunnallinen kumppaniverkosto koostuu yli 28 000 yrityksestä.

KULTA ry on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa alan yhteiskunnallista asemaa ja taloudellisia toimintaedellytyksiä valtakunnallisesti. Teemme aktiivista vaikuttavuustyötä kulttuuri- ja taidealan puolesta, toimintamme keskiössä ovat kulttuuri- ja taidebudjetin kasvattaminen, luovien alojen merkityksen nostaminen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.

MaRa ry edistää matkailu- ja ravitsemusalan yritysten toimintaedellytyksiä elinkeinopolitiikassa ja työmarkkina-asioissa. MaRassa on 3 100 jäsentä, joilla on 7 700 toimipaikkaa. Jäsenemme edustavat noin 85 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan koko liikevaihdosta Suomessa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.

Kuntokeskus Liikku on 100 % suomalainen kuntokeskusketju, jolla on 37 toimipistettä eri puolilla Suomea ja yli 40 000 jäsentä. Liikku on tunnettu hyvästä hinta/laatusuhteesta sekä väljistä, laadukkaasti varustelluista, hyvin ilmastoiduista ja viihtyisistä toimipisteistään.