Kaksi viidestä on harkinnut työpaikan vaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi

Kirjoittanut Smartum | 6.6.2023

Mielen hyvinvoinnin ongelmat jatkavat kasvuaan ja ovat yhä suurempi haaste suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Smartum toteutti kyselytutkimuksen työelämässä olevien mielen hyvinvoinnin haasteista ja tuen tarpeista ja sai 13 026 vastausta. Tulokset ovat pysäyttäviä: uupumusoireita on ollut lähes kaikilla ja niitä koetaan huolestuttavan usein. Kyselytutkimuksesta selvisi myös mm. mitkä asiat elämän eri osa-alueilla kuormittavat ja millaista tukea työnantajilta kaivataan.

Työkyvyttömyyseläkkeistä suurin osa johtuu nykyisin mielenterveyshäiriöistä, ja mielenterveyssyistä menetettyjä työpäiviä kertyy Suomessa noin 17–18 miljoonaa vuosittain. Smartum toteutti huhtikuussa 2023 anonyymin laajan kyselytutkimuksen, jolla se halusi syventää ymmärrystä työelämässä olevien mielen hyvinvoinnin haasteista sekä siitä, millaista tukea haasteisiin kaivataan. Kyselytutkimus lähetettiin Smartumin työsuhde-etujen käyttäjille, jotka edustavat laajasti eri aloja, organisaatiokokoja ja työntekijäryhmiä ympäri Suomen. Määrälliseen kyselytutkimukseen osallistui 13 026 vastaajaa.

Mielen hyvinvointi tarkoittaa arjen tasapainoa, stressittömyyttä ja mielenrauhaa, kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä positiivista ja joustavaa mieltä 

Kysyimme vastaajilta, mitä mielen hyvinvointi heidän mielestään tarkoittaa. Suurimmalle osalle mielen hyvinvointi tarkoittaa arjen tasapainoa – sitä, että elämän osa-alueet ovat balanssissa. Toiseksi yleisin näkemys on, että se tarkoittaa stressittömyyttä tai vähäistä stressiä, mielenrauhaa sekä levollista ja tyytyväistä oloa. Kolmanneksi yleisimmin toistuu ajatus siitä, että mielen hyvinvointi on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista. Useille mielen hyvinvointi taas tarkoittaa positiivista ja joustavaa mieltä, elämäniloa ja onnellisuutta.

76 % vastaajista kokee mielensä hyvinvoinnin tällä hetkellä hyväksi tai melko hyväksi. Alle 30-vuotiaista näin kokee vain 70 %, kun yli 50-vuotiaiden keskuudessa luku on 80 %. Alle 30-vuotiaista vajaa puolet (47 %) kokee mielensä hyvinvoinnin kuitenkin kehittyneen parempaan suuntaan edellisten kolmen vuoden aikana, kun yli 50-vuotiaista näin kokee alle kolmannes (32 %).

83 % on kokenut viime aikoina uupumuksen oireita

83 % vastaajista kertoo kokeneensa jotain uupumuksen oireita edellisten kuuden kuukauden aikana. Uneen liittyvät haasteet ovat yleisimpiä oireita. Toiseksi yleisin oire on ruumiillinen väsymys arkipäivän puuhien tai fyysisen ponnistelun jälkeen. Lähes yhtä yleisiä oireita ovat ärsyyntyminen ja provosoituminen asioista normaalia herkemmin, normaalia heikompi palautuminen sekä se, että tarvitsee pitkä taukoja ja lepoa tunteakseen olonsa pirteäksi. Oireita kokeneista työntekijöistä selvästi suurempi osa (16 %) kokee niitä päivittäin verrattuna oireita kokeneisiin keski- tai ylimpään johtoon, joista vain 9 % kokee niitä päivittäin. Lisäksi naiset kokevat uupumuksen oireita miehiä useammin.

"Se, että 83 % on kokenut uupumusoireita, ei onneksi tarkoita, että he kaikki olisivat jo nyt uupuneita. Surullista ja huolestuttavaa on, että oireita koetaan koko ajan; 57 % sanoo kokeneensa niitä viikoittain ja 15 % jopa päivittäin", kertoo Smartumin kaupallinen johtaja Sini Pankka-Peltokangas. 

Työssä kuormittavat eniten vuorovaikutus- ja ilmapiirihaasteet, ja 41 % on harkinnut työpaikan vaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi 

Vuorovaikutukseen tai ilmapiiriin liittyvät haasteet ovat yleisin työhön liittyvä mielen kuormitustekijä. Seuraavaksi yleisimpiä kuormitustekijöitä ovat epäselvät vastuut tai työnkuva sekä jatkuvat työn keskeytykset. Se, että työaika ei riitä töiden suorittamiseen, koetaan vasta neljänneksi yleisimmäksi
kuormitustekijäksi. Vain 10 % vastaajista sanoo, että työhön liittyvät asiat eivät kuormita mieltä.

41 % vastaajista kertoo harkinneensa työpaikan vaihtoa työhön liittyvän kuormituksen vuoksi edellisten kuuden kuukauden aikana. Terveys- ja sosiaalipalvelualalla työskentelevistä 48 % on harkinnut työpaikan vaihtamista työn kuormituksen vuoksi, kun muiden alojen vastaajista vaihtoa on harkinnut vain 38 %. Naisilla työpaikan vaihtoaikeet ovat olleet miehiä yleisempiä: naisista 43 % on harkinnut työpaikan vaihtoa työn kuormituksen vuoksi, ja miehistä vain 36 %. Eroavaisuuksia näkyy myös eri ikäryhmien välillä: 54 % 30–50-vuotiaista kertoo harkinneensa työpaikan vaihtoa työhön liittyvän kuormituksen vuoksi, kun yli 50-vuotiaiden kohdalla työpaikan vaihtoa on harkinnut vain 34 %.

"Ehkä aiemmin on voitu ajatella, että työntekijän mielen hyvinvointi ei olisi välttämättä työnantajan vastuulla. Viimeistään näiden tulosten luulisi kuitenkin kiinnostavan jokaista yritystä – syntyyhän henkilöstön korkeasta vaihtuvuudesta merkittäviä välittömiä ja välillisiä kustannuksia työnantajalle", Pankka-Peltokangas toteaa. 

Henkilökohtaisessa elämässä kuormittavat eniten unen ja jaksamisen ongelmat, taloushuolet sekä terveyshuolet

Uneen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat ovat henkilökohtaisessa elämässä eniten kuormittava asia; 42 % sanoo niiden kuormittavan tyypillisesti mieltä. Taloushuolet kuormittavat 37 %:n mieltä ja terveyshuolet 36 %:n mieltä. Kolmasosa sanoo, että mieltä kuormittavat parisuhde- tai muut ihmissuhdeasiat (34 %). Yhtä suurta osaa kuormittavat lapsiin liittyvät asiat (34 %). Vain 7 % vastaajista sanoo, ettei mieltä kuormita mikään henkilökohtaiseen elämään liittyvä asia.

Työnantajalta toivotaan palautumismahdollisuuksia sekä suoraan työhön liittyvää tukea

Työnantajalta eniten toivottu tukimuoto mielen kuormitukseen liittyvissä asioissa on mahdollisuus palautua työajalla esim. liikunnan tai hieronnan muodossa. Myös suoraan työhön ja työtehtäviin liittyvää tukea kaivataan. Reilu neljäsosa (27 %) vastaajista kaipaa selkeitä tavoitteita, vastuuta ja työnkuvaa, ja reilu viidesosa (21 %) kaipaa konkreettisia muutoksia ja ratkaisuja työhön liittyen. Valmiiden vastausvaihtoehtojen ohella esiin nousee myös konkreettinen tuen tarve: parempi palkka.

Läheisten sekä ammattimaisen tuen tarve korostuu; esihenkilölle ei haluta kertoa mielen hyvinvoinnin haasteista

Kollegat ovat selvästi useammin tietoisia työtovereidensa työ- tai yksityiselämän haasteista kuin esihenkilöt. Vain reilu kolmasosa (36 %) vastaajista sanoo kertoneensa mieltä kuormittavien työ- tai yksityiselämän asioista esihenkilölle siinä, missä yli puolet (53 %) sanoo kertoneensa niistä kollegalle. Useimmiten esihenkilön tarjoama tuki on ollut kuuntelua ja keskustelua. Viidesosalle (21 %) on tarjottu joustoa tai työn kevennystä hetkellisesti raskaassa elämäntilanteessa. Vain 12 %:lle on tarjottu konkreettisia muutoksia ja ratkaisuja työhön liittyen. Esihenkilölle haasteistaan kertoneista 21 % kokee, ettei ole saanut kaipaamaansa tukea. 

Esihenkilö ei ole niiden henkilöiden joukossa, joille yleensä halutaan kertoa mielen hyvinvoinnin haasteista. Mielen hyvinvoinnin haasteista halutaan mieluiten keskustella joko ystävien tai perheenjäsenten kanssa (59 %) tai mielenterveyden ammattilaisen kanssa (55 %). Esihenkilön kanssa keskustelisi mielellään vain 6 % vastaajista.

"Tarve ulkopuoliselle keskusteluavulle on valtava. Esihenkilöille arastellaan kertoa mielen hyvinvoinnin haasteista, ja useimpia kuormitustekijöitä esihenkilöt eivät edes pysty ratkaisemaan. Uskomme, että tarjoamalla ulkopuolista, erittäin matalan kynnyksen keskusteluapua luodaan edellytyksiä hyvinvoinnille ja henkilökohtaiselle kasvulle. Nämähän ovat juuri niitä asioita, jotka luovat terveen pohjan myös yrityksen kasvulle ja kukoistukselle", sanoo Pankka-Peltokangas.

Uusi Smartum Voimavaraetu tarjoaa mielen sparrausta matalalla kynnyksellä

Työnantajat kaipaavat vaivattomia ja kustannustehokkaita keinoja työntekijöidensä mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Tähän asiakastarpeeseen Smartum on kehittänyt uuden työsuhde-edun nimeltä Smartum Voimavaraetu. Se tarjoaa ammattimaista, riippumatonta keskusteluapua ja mielen sparrausta matalalla kynnyksellä. Voimavaraedun kumppaniverkostoon on valittu vain päteviä ja kokeneita ammatinharjoittajia, joiden voimavarakeskeiset mielen hyvinvoinnin palvelut ovat tarjolla paitsi etänä myös kasvotusten.

Lisätiedot:
Smartumin kaupallinen johtaja Sini Pankka-Peltokangas
040 706 9199
sini.pankka-peltokangas@smartum.fi

 

Kyselytutkimus toteutettiin aikavälillä 17.–27.4.2023 ja se lähetettiin Smartumin sähköisten työsuhde-etujen käyttäjille, jotka edustavat laajasti eri aloja, organisaatiokokoja ja työntekijäryhmiä ympäri Suomen. Määrälliseen kyselytutkimukseen osallistui 13 026 vastaajaa. Vastaajien profiilissa painottuvat erityisesti naiset sekä julkisella sektorilla, terveys- ja sosiaalipalvelualalla ja yli 250 hengen organisaatioissa työskentelevät. Vastausten yleistettävyyttä pyrittiin arvioimaan tarkastelemalla tiettyjen kysymysten kohdalla, eroavatko vastaukset mm. sukupuolen mukaan tai sen perusteella, työskenteleekö vastaaja terveys- ja sosiaalipalvelualalla vai jollain muulla alalla. Merkittävistä eroavaisuuksista mainitaan tutkimusraportilla. 

Smartum on suomalainen perheyritys, joka on tarjonnut verotuettuja työsuhde-etuja ja vaikuttanut suomalaisen työelämän inhimillistymiseen jo vuodesta 1995 lähtien. Yli 13 000 työnantaja-asiakasta tarjoaa henkilöstölleen Smartumin etuja, joiden piirissä on lähes 700 000 työntekijää. Smartumin valtakunnallinen kumppaniverkosto koostuu lähes 40 000 yrityksestä. 

Smartum on mukana Lähtijät-podcastin paneelikeskustelussa Suomi Areenalla 29.6. Paneelikeskustelun aiheena on ”Lähtijät: Mennäänkö maanantaina töihin?” ja siinä keskustellaan siitä, miksi seitsemän kymmenestä harkitsee lähtemistä työpaikastaan ja millaisia kustannuksia sillä on. Pohdimme myös sitä, miten työntekijöitä voi sitouttaa ja miten voidaan rakentaa parempaa työelämää.