Työ elämässä

Hyvän (työ)elämän tulevaisuus

Millaista työelämää minä tahdon elää? Tätä kysymystä olen joutunut pohtimaan viimeistään nyt, valmistumisen kynnyksellä olevana opiskelijana. Mitä työ ja sen tekeminen minulle merkitsee? Millainen on hyvä työ? Opiskelijan näkökulmasta nopeasti muuttuvaan työelämään hyppääminen voi tuntua hyvinkin jännittävältä, joskus jopa pelottavalta. Työ ja käsityksemme siitä elää jatkuvassa muutoksessa; sekä henkilökohtainen näkemykseni hyvästä työstä että käsitykseni työelämän suunnasta on ehtinyt muuttua opintojeni aikana vaikka kuinka monta kertaa. Maailma muuttuu vauhdilla, joten työelämän – ja meidän – on pysyttävä matkassa mukana. Onko työelämän muutos uhka vai mahdollisuus?

Tekemisen ilo luo merkityksellisyyttä

Etenkin opiskelijana tulevaisuuden työelämän epävarmuus, paineet ja kasvavat vaatimukset voivat ahdistaa, mutta toisaalta muutoksen tuulet lupailevat myös paremmasta. Muutoshan tuntuu aina vähintäänkin oudolta, ellei jopa pelottavalta. Tuttu on turvallista. Silti hankalatkin muutokset ovat aina tilaisuuksia rakentaa jotakin parempaa, mitä aikaisemmin oli. Varsinkin työn kulttuurista ja sen muutoksesta puhuttaessa mahdollisuus tuntuu erityisen mehukkaalta. Työn murros – mikä ihana tilaisuus rukata myös yrityskulttuureita ja jämähtäneitä organisaatioita uuteen uskoon.

Millaista työelämää siis tahdomme elää? Listatessani asioita, joita pidän itse (työ)elämässä tärkeinä, huomaan arvostavani eniten työn joustavuutta, merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. Enkä muuten ole yksin; esimerkiksi Studentworkin vuoden 2018 Nuoret osaajat työelämässä -tutkimuksessa selkeä enemmistö parikymppisistä ammattilaisista piti merkityksellisyyttä ja joustavuutta tärkeimpinä arvoinaan työssä. Myös hyvän työyhteisön tärkeyttä sekä oman osaamisen kehittämismahdollisuuksia korostettiin.

Vaikka meitä kaikkia motivoi eri asiat työssämme, tavoitteemme elää hyvää elämää ohjailee meitä myös työelämässä.

Minäkin nimesin kaikista tärkeimpänä arvonani sen, että viihdyn työssäni ja työyhteisössäni. Vaikka meitä kaikkia motivoi eri asiat työssämme, tavoitteemme elää hyvää elämää ohjailee meitä myös työelämässä. Me haluamme tehdä merkityksellistä ja kehittävää, mutta ennen kaikkea kivaa työtä. Elämäntilanteita on tietysti yhtä monta, kun meitä ihmisiäkin. Väitän kuitenkin, että lähtökohtaisesti me kaikki käyttäisimme päivämme mieluiten johonkin sellaiseen, joka on enimmäkseen kivaa ja josta todella nautimme. Työnteon tuottaman ilon tärkeys näyttääkin olevan kasvava trendi erityisesti nuorten keskuudessa.

Palkataan ihminen

Kaikki edellä mainitut arvot tukevat toisiaan, mutta mielekkään työn tavoite ei täyty, mikäli minua ei kohdata työssäni kokonaisena ihmisenä. Kankeat hierarkiat ja työntekijöiden näkeminen pelkästään työntekijöinä, ei ihmisinä, tuntuu vain ja ainoastaan tosi tunkkaiselta. Ihmisten kohtaaminen ja toistemme hyväksyminen kokonaisina kaikkine heikkouksinemme ja vahvuuksinemme sen sijaan tuoksuu raikkaalta tuulahdukselta tulevaisuudesta.

Organisaatioilla, joissa työskentelemme, on työhyvinvoinnin ja työssä elämisen uudelleen käsittämisessä elintärkeä rooli. Osaajat arvostavat entistä enemmän avointa ja rentoa työkulttuuria. Yritysten täytyy todella alkaa miettiä, miten ne takaavat omalta osaltaan ihmistensä – organisaatioiden tärkeimmän voimavaran – hyvinvoinnin työssä. Koska työhyvinvointi on vain yksi osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme, työpaikoilla on annettava tilaa myös elämälle.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta: ei ole mitään kuormittavampaa kuin väkisin pirteänä peipposena esiintyminen töissä silloin, kun jollain muulla elämän osa-alueella seinät kaatuvat päälle. Jos voimme huonosti, voimme huonosti kaikkialla – myös töissä. Kun hyvinvointiamme tuetaan työssä kokonaisvaltaisesti, se heijastuu koko elämäämme. Tällöin voimme kaikkialla paremmin; elämän myrskyt on helpompi kohdata ja pystymme antamaan itsestämme paljon enemmän – myös töissä. Organisaatioilla ei ole enää varaa laiminlyödä ihmistensä kohtaamista ja hyväksymistä kokonaisina.

Työssä elämisen tulevaisuus

Ketterään työssä elämiseen on vielä matkaa: Smartumin tekemän Työssä elämisen tutkimuksen mukaan 83% haastatelluista ajatustyöläisistä ei saa työnantajaltaan työterveyshuollon lisäksi mitään tukea henkilökohtaisen elämän haasteisiin. Kolmannes tutkimukseen osallistuneista ajatustyöläisistä kokee, etteivät he pysty vaikuttamaan lainkaan siihen, missä ja milloin tekevät työnsä. Työntekijöiden hyvinvoinnin asettaminen organisaatioiden tärkeysjärjestyksen kärkeen on edelleen lapsen kengissä; tutkimukseemme vastanneista reilusti yli puolet koki, että heidän organisaationsa toimintaa ohjaavat ennemmin numerot kuin ihmiset.

Tulevaisuuden työkulttuuri vaikuttaa kasvavan entistä voimakkaammin siihen suuntaan, että voin olla täysin minä, kokonaisuudessani, myös töissä.

Työhyvinvointia ei voida enää ymmärtää muusta elämästä irrallisena kokonaisuutena; työ on osa mahtavia, kaoottisia, ihania ja sekavia elämiämme siinä missä esimerkiksi harrastukset, ystävät ja perhe – sekä ilot, surut ja vastoinkäymiset – ovat. Vaikka työelämän kasvavat vaatimukset ja paineet jatkuvaan kehittymiseen välillä hirvittävät, iloitsen muutoksesta. Tulevaisuuden työkulttuuri vaikuttaa kasvavan entistä voimakkaammin siihen suuntaan, että voin olla täysin minä, kokonaisuudessani, myös töissä.

Uskalletaan siis hypätä tuntemattomaan, jooko? Mennään uteliaina muutoksen mukana, määritellään (työ)hyvinvointi rohkeasti uudelleen, ja ennen kaikkea: kohdataan toisemme ymmärryksellä ja lämmöllä, tasavertaisina ihmisinä, myös töissä. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.

#elämäätyöhön

Kia Karvetti
Digiviestinnän ja -markkinoinnin harjoittelija

Tutustu myös

Smartum tutki työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista

Smartumin Työssä elämisen tutkimus -tulokset ovat nyt selvillä. Tilaa tutkimustuloksista koostettu opas, josta mm. selviää, miltä työn läikkyminen vapaa-ajalle ja päinvastoin ajatustyöläisistä tuntuu.

Tilaa maksuton opas!

Smartum tutki työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista

Smartumin Työssä elämisen tutkimus -tulokset ovat nyt selvillä. Tilaa tutkimustuloksista koostettu opas, josta mm. selviää, miltä työn läikkyminen vapaa-ajalle ja päinvastoin ajatustyöläisistä tuntuu.

Tilaa maksuton opas!