Liikunta- ja kulttuuriseteli sopii vuorotyöläisille

Valio on saanut työntekijöiltään positiivista palautetta siirryttyään Liikunta- ja kulttuuriseteliasiakkaaksi. Aluksi setelitoimintaa kokeillaan Pitäjänmäessä ja Tikkurilassa, missä Valiolla on eniten työntekijöitä. Tutkimuksen mukaan jo 70 prosenttia työntekijöistä on innostunut työhyvinvointia tukevasta järjestelmästä.

Valion henkilöstöpäällikkö Jukka Markkanen toteaa, että nykyinen setelijärjestelmä on tasapuolisempi työntekijöille. Aiemmin Helsingin yksikössä oli enemmän kerhotoimintaa, johon vain noin 20 prosenttia työntekijöistä pystyi osallistumaan. Setelit tuovat vapautta ja valinnan mahdollisuuksia eri paikkakunnilla asuville ja vuorotyössä oleville sekä eri elämäntilanteissa oleville työntekijöille.

”Muilla paikkakunnilla on edelleen kerhotoimintaa. Ennen muutosta kysyimme henkilöstöltä Liikunta- ja kulttuurisetelien ottamisesta käyttöön. Kyselyssä 80 prosenttia työntekijöistä kannatti muutosta”, Markkanen kertoo.

Valio toteutti kyselyn Liikunta ja -kulttuurisetelin vaikutuksista vuonna 2010. Tuloksista käy ilmi, että suurin osa vastanneista oli hyödyntänyt seteleitä ja harrasti liikuntaa tai kävi kulttuuriharrastuksissa suhteellisen säännöllisesti. Jatkotutkimus tehdään syksyllä 2011.

Ololähettiläät innostavat hyvinvoinnin ajatteluun työyhteisöissä.

Oma terveys askarruttaa

Pienemmillä toimipaikoilla kuten Toholammilla, Lapinlahdella ja Vöyrissä ei ole vielä lähdetty aktiivisesti muuttamaan toimintaa. Markkasen mukaan on harkittava tapauskohtaisesti, mikä järjestelmä on toimiva missäkin.

Riihimäen yksikön henkilöstövastaava Ulla Nuutinen näkee sekä kerhotoiminnassa että seteliliikunnassa oman hyvät puolensa.
”Tärkeintä on positiivisuus, palvelujen saatavuus ja maalaisjärki, kun mietitään toimivinta järjestelmää. Hyvät harrastemahdollisuudet ovat tärkeitä”, Nuutinen pohtii.

Ololähettiläitä Valiolta

Valio lanseerasi OLO–hyvinvointikonseptin syksyllä 2008. Siinä valmennetaan organisaatioita, työyhteisöjä ja yritysten henkilöstöä fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin kokonaismallilla.

Valmennus voi olla yritysjohdon konsultointia, hyvinvointiohjelmien suunnittelua ja koordinointia, koulutusta, henkilökohtaisia Liikunta- ja ravitsemussuunnitelmia ja niiden seurantaa, yksilöllisiä tai pienryhmissä tapahtuvia tempauksia liikunnan, ravinnon tai merkeissä tai neuvontaa työterveyshuollon järjestämiseksi.

Artikkeli on julkaistu kokonaan Eduksesi-lehdessä 2/2011
Teksti: Liisa Tanninen
Kuva: Valion / Riihimäen yksikkö