Smartumin Radio Nova -kampanjassa arvottiin liikunta- ja kulttuurietua

Tammikuussa Radio Novan eetteristä kuultiin kahden viikon ajan Smartum-ohjelmaa. Radio Novan Iltapäiväshown juontajat Ile Jokinen ja Lorenz Backman laitoivat t itsensä likoon liikunta- ja kulttuuririennoissa ja kokeilevat eri lajeja Smartum-verkostossa. Ile pääsi keilaamaan ja huovuttamaan, Lore nautti oopperasta ja nyrkkeilystä.

Myös kuuntelijat saivat ehdottaa Radio Novan netissä liikunta- ja kulttuurikohteita Smartum-verkostosta. Kaikki suoraan lähetykseen poimitut kuulijat saivat kukin 50 euron arvoisen, liikunta- ja kulttuurietua sisältävän Smartum saldo -maksukortin. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin lisäksi Smartum saldo -maksukortti, joka sisälsi peräti 400 eurolla liikunta- ja kulttuurietua. Onnellinen voittaja on Elina Mattila Porista! Smartum toivottaa kaikille voittajille onnea ja mukavia hetkiä liikunnan ja kulttuurin parissa sekä kiittää kuulijoita aktiivisesta osallitumisesta kampanjaan!

Tiedote 23.1.2011

Tutkimus: Suomalaiset uskovat sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän lähitulevaisuudessa

- Päätös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta halutaan tehdä itse

Suomalaisista 61 prosenttia uskoo sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittyvän heikompaan suuntaan oman kunnan alueella lähitulevaisuudessa. Palveluiden parantumiseen uskoo 29 prosenttia suomalaisista. Tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jonka Smartum Oy teetti tutkimuslaitos Consumer Compassilla. Tutkimukseen vastasi 1444 henkilöä joulukuussa 2011

Heikon kehityssuunnan taustalla koetaan olevan erityisesti kuntatalouden heikentyminen. Myös kunnan haluttomuus kehittää palveluja sekä osaavan henkilökunnan puute koetaan keskeisiksi syiksi sille, miksi palveluiden uskotaan heikentyvän lähitulevaisuudessa.

Heikoista lähitulevaisuuden odotuksista huolimatta selvästi suurin osa suomalaisista eli 62 prosenttia on tällä hetkellä tyytyväisiä oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tyytymättömien määrä on 35 prosenttia.

Päätös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta halutaan tehdä itse

Tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta. 80 prosenttia suomalaisista valitsisi mieluiten itse palveluntuottajan, jos esimerkiksi perheenjäsen tai läheinen tarvitsisi päivähoitoa, omaishoitoa, kotihoitoa tai terveyspalveluja.

Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja olisi mahdollista valita itse, tärkeimmät kriteerit olisivat palvelun laatu, palvelun saamisen aikataulu ja palveluntuottajan kokemus. Tärkeänä pidetään myös palvelun hintaa sekä sitä, että palveluntuottaja maksaa veronsa Suomeen.

Yritykset ja järjestöt hyväksytään sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajiksi

Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuottaisivat kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja mieluiten siten, että palveluja ovat tuottamassa sekä kunta että kunnan valitsemat palvelujen toimittajat, jotka voivat olla yrityksiä tai järjestöjä. 68 prosenttia suomalaisista kokee, että tämä olisi paras tapa kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi.

Valtaosa suomalaisista kokee, että jos yritykset tai järjestöt tuottaisivat nykyistä enemmän kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja, lisääntyisi asiakkaan valinnanvapaus ja avuntarvitsija saisi apua nykyistä paremmin. Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat kiinnostuneita palvelusetelistä. Vastaajista 85 prosenttia olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä.

”Tutkimus osoittaa, että suomalaiset pitävät tärkeinä sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Toissijaista on kuka palvelut tuottaa. Palvelusetelin avulla on mahdollista järjestää tehokkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan oman tuotannon rinnalla”, arvioi Smartumin palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgrén .

Lisätietoja:
Mareena Löfgrén
palveluseteliasiantuntija
puh. 050 544 5141

Miehet kiinnostuneita omasta kunnostaan ja terveydestään

Suomalaiset miehet ovat kiinnostuneita omasta kunnostaan ja terveydestään. Kiinnostuksesta kertoi testimenestys SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella, joka kiersi rekkaan rakennetun kuntotestiaseman kanssa toukokuussa ja syyskuussa 2011 ympäri Suomea. Kiertueella testattiin 30 eri paikkakunnalla yhteensä yli 10 000 miestä. Smartum on yksi kampanjan yhteistyökumppaneista.

Miesten ajatellaan usein suhtautuvan välinpitämättömästi ja laiskasti omaan hyvinvointiinsa. Rekkakiertueella testatut miehet iästä riippumatta kertoivat kuitenkin kiertueella tehdyssä kyselyssä olevansa kiinnostuneita helpoista kuntotesteistä, joista on mahdollista saada tietoa omasta kunnostaan, palautetta asiantuntijoilta sekä ohjausta tarvittaviin elämäntapamuutoksiin. Samalla testitulokset toimivat kaivattuna motivaattorina oman kunnon ja terveyden kohentamiseen.

Kolme kuntotestiä

Kolmella SuomiMiehen kuntotestillä mitattiin hikoilematta ja hengästymättä lihasvoimaa, kestävyyskuntoa sekä kehonkoostumusta. Rekkakiertueella testattiin yhteensä 10 108 miestä, joiden keski-ikä oli 50 vuotta, keskipituus 178 cm ja keskimääräinen paino 84 kg. Puristusvoimatesti kuvaa ylävartalon lihasvoimaa. Testattujen keskimääräinen puristusvoimatulos 53 kg kertoo kohtalaisesta lihasvoimasta. Toimintakyvyn kannalta olisi tärkeää huolehtia lihasvoiman ylläpitämisestä, kun ikävuosia tulee lisää. Kestävyyskunto mitattiin leposykkeen vaihteluvälin kautta Polar-kuntotestillä. Vaikka kestävyyskunto oli keskimäärin kohtalainen, lisää liikkumista suositeltiin rekkakiertueella yli puolelle testatuista miehistä.

Miehen koostumus muuttuu iän karttuessa

Testattujen miesten painoindeksi (BMI) oli keskimäärin 27. Normaalin painoindeksin yläraja on 24,9. Painoindeksiä paremmin kehonkoostumusta kuvaa rasvaprosentti. Miesten keskimääräinen rasvaprosentti 22 kertoo lievästä lihavuudesta. Testatuista miehistä lievästi lihavia oli rasvaprosentin perusteella 28 prosenttia ja lihavia 30 prosenttia. Elintavat muuttuvat ikävuosien aikana, mikä kerryttää rasvaa erityisesti sisäelinten ympärille. Terveysriskiksi luokiteltavaa vyötärölihavuutta eli yli 100 cm:n vyötärönympärys oli vajaalla kolmanneksella. Vaikka painoindeksin nousu näyttää pysähtyvän 35 ikävuoden vaiheilla kehonkoostumusta kuvaavat muuttujat, kuten vyötärönympärys, rasvaprosentti sekä sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrä, lisääntyvät säännönmukaisesti iän myötä. Ja vaikka painon suhde pituuteen eli painoindeksi ei merkittävästi muutu keski-iässä ja sen jälkeen, kehonkoostumuksessa näkyy selkeä yhteys ikääntymiseen, elintapoihin ja liian vähäiseen liikuntaan. Lihasmassa vähenee – etenkin juuri liian vähäisen liikkumisen vuoksi – huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen.
Miesten oma arvio liikunta-aktiivisuudestaan tukee tätä havaintoa. Vain 20 prosenttia yli 50-vuotiasta testatuista ilmoitti liikkuvansa terveytensä kannalta riittävästi.

Ei alueellisia eroja

Rekkakiertueen testitulosten perusteella miesten kunnossa ei ole havaittavissa alueellisia eroja. Kaikki miehet ikäluokasta riippumatta olivat keskimäärin samassa kunnossa eri puolilla Suomea. Näin ollen esimerkiksi terveysriskeistään kuuluisan Itä-Suomen miehet ovat kuntotestien mukaan keskimäärin samankuntoisia kuin veljensä länsirannikolla tai pohjoisessa.

Pienillä muutoksilla pysyviä tuloksia

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue oli suunnattu 30–60-vuotiaille miehille. Tarkoituksena oli herätellä miehiä pohtimaan arjen valintojaan ja kannustaa elämäntapamuutoksiin. Monet miehet liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja syövät mitä sattuu. Pienillä muutoksilla saadaan aikaan pysyviä tuloksia: hyvää oloa, kaventunutta vyötärönseutua, parempaa kuntoa ja terveitä vuosia. Liikunta tukee painonpudotusta ja säästää merkittävästi lihasmassaa laihdutettaessa.

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue on osa valtakunnallista SuomiMies seikkailee -kampanjaa. Seikkailua toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

Lisätietoja
www.suomimies.fi