Smartum Oy edistää suomalaista työhyvinvointia

Harva uskoi reilu kymmenen vuotta sitten, että työsuhde-etuna tarjottavasta, työntekijöiden hyvinvointia edistävästä Liikuntasetelistä tulee menestys. Smartum Oy:n perustajat jaksoivat itse uskoa ideaansa. He oivalsivat, että työkyky ja hyvinvointi nousevat sekä pienten että suurten yritysten tavoittelemaksi kilpailutekijäksi. Idean vieminen käytäntöön vaati kuitenkin rautaista tahtoa, turnauskestävyyttä ja tarkkaa korvaa.

Smartumin strategiana oli jalkautua sinne, missä asiakkaatkin toimivat. Smartumilaiset kävivät "ovi ovelta -periaatteella" läpi liikuntapaikkoja ja työnantajia ympäri Suomen. Esitellessään ideaansa työsuhde-etuna tarjottavasta liikuntasetelistä he keräsivät samalla arvokasta tietoa todellisista toiveista ja tarpeista.

Kuntosaliyrittäjän kokemuksella Jarmo Hyökyvaara tiesi, että yksi liikuntapaikka ei pysty täyttämään edes yhden työnantajan toiveita. Yksi työntekijä haluaa jumpata, toinen käydä kuntosalilla ja kolmas kokeilla kiipeilyä, vieläpä mieluummin lähellä kotia. Toisaalta monen erillisen liikuntapaikkasopimuksen hallinnointi on työnantajalle kallista ja vaivalloista.

Työsuhde-edun järjestäminen kaikkia tyydyttävällä tavalla osoittautui isoksi haasteeksi. Ratkaisuna tähän ongelmaan smartumilaiset kehittivät kohdennetun työsuhde-edun, Liikuntasetelin, jonka mallina oli jo käytössä oleva Lounasseteli.

Palvelusetelin taakse oli kuitenkin houkuteltava sekä työnantaja, työntekijä että liikuntapaikkojen omistajat. Odotusten mukaisesti työnantajat pitivät Liikuntaseteliä hyvänä ideana, sillä se ratkaisi kertaheitolla liikuntaharrastuksen järjestämisen ongelmat. Liikuntapaikkojen omistajat puolestaan olivat tottuneet luomaan itse kontakteja potentiaalisiin isoihin asiakkaisiin. He oivalsivat vähitellen, että Liikuntasetelin avulla heillä oli mahdollisuus keskittyä omaan vahvuusalueeseensa, kuluttaja-asiakkaaseen. Työntekijöistä osa koki uuden tavan kaventavan aikaisempaa etua, mutta osa piti uutta toimintamallia parempana tapana hyödyntää työnantajan tarjoamaa tukea liikunnan harrastamiselle.

Tällä hetkellä myynnissä olevassa Liikuntasetelissä on oranssi hallitseva väri.

Liikuntasetelin käyttö yleistyi 2000-luvun vaihteessa työnantajien keskuudessa, ja verottajakin kiinnostui toiminnasta. Se tulkitsi tämän liikuntaharrastuksen järjestämistavan työntekijälle verolliseksi työsuhde-eduksi. Koska yhteistä ratkaisua ei löytynyt, Smartum kääntyi eduskunnan puoleen. Sitkeä yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja viranomaisiin palkittiin tuloverolain muutoksella. Liikuntaseteli säädettiin verovapaaksi työsuhde-eduksi vuoden 2004 alusta lähtien.

Tällä hetkellä myynnissä oleva Kulttuuriseteli poikkeaa Liikuntasetelistä vain väritykseltään.

Liikuntasetelin suosion myötä heräsi ajatus, miksei työnantaja voisi tukea samalla tavoin myös kulttuurin harrastamista ja näin työntekijöiden henkistä hyvinvointia. Tuloksena oli Kulttuuriseteli, joka lanseerattiin helmikuussa 2005. Veroviranomainen otti kuitenkin pian kantaa ja määritteli edun veronalaiseksi tuloksi. Alkoi jälleen sinnikäs yhteydenpito poliittisiin tahoihin ja asia saikin kannatusta yli puoluerajojen. Pitkä työ palkittiin joulukuussa 2008, kun eduskunta vahvisti kulttuurisetelin verovapauden. Samalla kulttuurisetelistä tuli ns. yhdistelmäseteli sekä kulttuuri- että liikuntapalveluiden maksamiseen. Smartum Kulttuuriseteli on ollut verovapaa maksuväline kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen 1.1.2009 lähtien.

Smartum jatkaa avoimena ja sinnikkäänä tutkimus- ja kehitysmatkaansa suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiitos upeista saavutuksista kuuluu kaikille yhteistyöyrityksille ja -kumppaneille!